keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Mä en voi mun huttuhimolle mitään!!!!

1.Onko joskus käynyt niin, että huttuhimo valtaa mielen ja kielen, eikä sitä vastaan voi taistella?
Huttua menee suuhun kourakaupalla ja sama jatkuu seuraavana päivänä. Tai ehkä niin, että olet tottunut ottamaan ruuan jälkeen aina siivun pullaa tai suklaata. Vai otatko sopivan annoksen järkevää ruokaa, mutta sitten otatkin lisää. Liikaa.

Turhaa energiaa kroppaan joka päivä, mutta ei mitään ravinteita.

Joku suklaapatukka kuuluu päivään luonnollisena osana, eikä siitä vaan PYSTY pääsemään eroon. Tai pasta-annos kasvaa jännittäviin mittasuhteisiin lautasellasi, vaikka kuinka ymmärrät, että se on täysin ravintoarvotonta vehnäjauhomössöä.



2. Osa sanoo, että "Syön liian vähän, siksi paino ei putoa."


Näihin kahteen asiaan käännetään katse vähän tarkemmin.

ASIA NRO.1
Sinusta tuntuu, että syöt karkkia liikaa. Tai otat leivonnaisen, vaikka et haluaisi.."MUTTA KU SITÄ EI VAAN PYSTY VÄLTTÄMÄÄN!"  Olet jotenkin pattitilanteessa turhien huttujen kanssa, mutta et pysty tekemään asialle mitään. Hutun syönti yltyy vaan.

Jos olet tyytymätön ruokailuusi hutun syönnin osalta, siihen on olemassa yksinkertainen ja helppo korjauskeino.

Meidän tulee muistaa, että sokeria verrataan monissakin tutkimuksissa koukuttavuudeltaan heroiiniin ja kokaiiniin..  Joten asia ei ole mikään kevyt pikkujuttu, vaan syy tarttua asiaan vahvasti ja jämäkästi.


Ensimmäinen asia turhien ja ylimääräisten huttujen välttämisessä on se, että:
  •  Päivässä syödään riittävästi aterioita ja ne on koostettu ravitsevista aineksista. Kun erittäin, erittäin runsaasti monipuolisia kasviksia löytyy vähintään puoli lautasellista ja lisäksi sopiva kourallinen proteiinia ja treenin jälkeen myös hiilihydraattia, niin ollaan jo varmistettu keholle hyvinvoinnin osaset.
Rasvat, hivenaineet, kivennäiset, vitamiinit, proteiinit ja hiilihydraatit syötynä sopivassa määrin turvaavat aivoille ja verenkierrolle tiedon, joka kertoo, ettei huttua tarvita.
  • Kropan lisäksi meidän täytyy vielä käännyttää mieli uskomaan se, ettei karkkia, pullaa, pastaa, leipää, keksiä, sipsiä, jäätelöä, siideriä, kastikkeita, eineksiä  tai muuta turhaa soosia täydy vetää ylimääräisenä, vaikka mieli huutelisi huttua kuinka.
Miten se muka onnistuu? "Minä en jaksa väsätä mitään erikoisleivonnaisia tai terveysherkkuja....Minä sorrun sitten aina huttuun."
 
 
 
Siihen on helppo keino. Erikoisia terveysherkkuja ei tarvita. Helppo keino välttää ylimääräistä huttua on yksi lause itselle: SUU KIINNI.
Meistä useimmat ovat törmänneet joskus kauppareissullaan ilmiöön, jossa hyllyjen välistä kuuluu: "Kulta rakas, ei saa koskea. Kulta rakas, älä roiku niissä hyllyissä. Kulta rakas, tule alas sieltä kattolampusta.."
Ja tiedämme, että kliimaksina tähän touhuun, punaisena karjuva kulta rakas saa hyppimisen, koskemisen ja kattolamppukeinumisen  palkkioksi kasan karkkia...
 
Koska jaksaa pitää siitä meteliä. Jaksaa vaatimalla vaatia. Ja koska vanhempi ei uskalla pistää rajoja sille, joka niitä rajoja on siinä hakemassa.
 
 
 
Vielä tässä voi hymähdellä melkein huvittuneena tai vähintään hieman ylimielisesti..."Semmosta se on joillain, tiiän kyllä." ....kunnes katse kääntyy itseen. MINÄ OLEN SE KULTA RAKAS.
Aikuisen kuoressa, mutta uhmaikäisen, huonosti kasvatetun lapsen käytöksellä varustettuna.
Ei ehkä niin, että enää näin keski-ikäisenä viitsisi roikkua kattolampuissa ja huutaa toppapuvussa selällään kaupan lattialla karkkia...mutta eipä paljon puutukaan.
Kun hyväksyy sen, että omassa mielessä hutun himo on juurikin tuota uhmaikäisen, kasvattamattoman ja rajattoman lapsen huutelua, voi sille asialle tehdä jotain. Paljonkin.
Kun tunnustaa sen, että oma mieli huutaa ruuan jälkeen tai karkkihyllyllä, sämpyläuunin tuoksuissa tai pastakattilan äärellä: "Mä haluun !!!!! Muutkin saa!! Ihan varmaan kaikki muut syö jotain herkkua tässä kohtaa! Mä ainakin haluun. Ihan tyhmää jos en muka saa. Ku mun PITÄÄ SAADA!"
Siinä oma sisäinen kulta-rakas hakee RAJOJA. Niitä sille tulee antaa.
 
 
Jos sinä tässä kohtaa alat "frendivanhemmaksi" , niin tietysti kaivat tuolle mekkalaa pitävälle sisäiselle lapselle esiin suklaata. Ja tietysti otat pastaa. Tietysti paahdat leipää tai otat tuoretta sämpylää ihan liikaa. Tottakai ostat karkkia ja ilman muuta haet jäätelöä. Koska "Mä en vaan pysty ohittamaan tätä huttuhimoa." Eikä pettymyksen tunnetta halua tuottaa tälle sisäiselle lapselle. Tottahan sen täytyy saada huttunsa! Samalla vahvistat sokeririippuvuutta ja uhmaikäisen rajatonta käyttäytymistä.


Tähän on vaihtoehto. Sanot itsellesi: "Suu kiinni. Sinä et tarvitse enää yhtään mitään." Voi olla, että joudut käyttämään joskus vähän karkeampaakin kieltä: "TURPA KIINNI!"- voi toimia parhaiten.
Kun syöt 5-6 kunnollista ateriaa päivässä, sinun on helppo pitää aterioiden välissä suu tyhjänä ruuasta tai hutusta. Napostelusta. Sano itsellesi: "Sinä et tarvitse mitään nyt!"

Se on rajoja. Rakkautta ja rajoja. Ihan sama, kuin lasten kasvatuksessa. Tai lemmikin. On oltava johdonmukainen. Jos sisäinen lapsi vaatii "heroiinikokaiini" koukussaan huttuhiilareita, niin aikuisen roolina on kieltää. Liika on liikaa. Sinun velvollisuus on välittää itsestäsi niin paljon, että kiellät itseäsi. SUU KIINNI.

 Terveys, ylipainon välttäminen,  jaksaminen, insuliinimyrskyn karttaminen , hampaiden kunto jne.
On paljon järkeviä perusteita, miksi liiallinen hutun syönti kannattaa itseltään selkein sanoin kieltää. Toki sama pätee ylipäätään liialliseen syömiseen. Herkullisia ja rakentavia aterioitakaan ei saa syödä niin, että  pahoinpitelee omaa kehoaan. Jos tyrkkää suuhunsa rakentavaa ja järkevää ruokaa yli kourallisen / ateria, vatsalaukkua venyttäen, ei se ole enää aikuisen touhua. Se on sisäisen lapsen hyvittelyä, hupisyöntiä, ajankulutusta ja itsensä kohtelua väkivalloin.


Jos kultarakas-lässytys(toive, että jos mä huomenna sitten pystyn hillitsemään itseäni)  itseen ei tehoa (eihän se tehoa keneenkään), niin selkeä: Suu kiinni ja kitkemään. Suu kiinni ja haravoimaan. Suu kiinni ja lukemaan. Suu kiinni ja töihin. Suu kiinni ja nukkumaan. Suu kiinni ja vessaa pesemään. Suu kiinni ja koiran kanssa lenkille. Suu kiinni ja kutomaan. Suu kiinni ja ristikon ääreen Jne.
SUU KIINNI.  Sillä se on hoidettu.  Itselle täytyy uskaltaa sanoa suorat sanat ja hyväksyä se, että siihen voi nousta mielessä kovakin vastustus.

Ihan samat jutut täytyy ehkä käydä itsensä kanssa läpi, mitkä onnistuu luonnostaan lapsen kanssa.

"Tunteille on annettava lupa. Voi lohduttaa, mutta periksi ei pidä antaa.
Kielloilla vanhemmat suojelevat lastaan, kun tämä ei siihen itse vielä pysty.
 Kiukun tunteita ja riitelyä tulisi kuitenkin sietää."

Mutta jos olet "uppoutunut ja luovuttanut" hutun edessä. Jos koet, ettei ruokailu ole yhtään hanskassa, kannattaa muistaa, että SINÄ PYSTYT. Otat vaan ateriarytmin haltuun, annoskoot tarkkailuun ja syöt kasviksia reilusti 6 krt. päivässä. Monipuolisesti. Ja juot vettä.

Huttuhimon kohdalla suhtaudut itseesi, kuin lapseen ja kasvatat itseäsi selkeäsanaisesti ja jämptisti. "SUU KIINNI. ET TARVITSE MITÄÄN NYT."
Äläkä anna periksi. Älä keksi ovelia verukkeita ja kiertoteitä.(sisäinen lapsi on näissä nero. Keksii kyllä monenmoista syytä ja konstia saada huttunsa)  Ole johdonmukainen ja jämpti.


Toinen asia oli se, mitä usein kuulee puhuttavan: "Syön liian vähän ja siksi lihon."

Se on hyvin totuudenmukainen lause monen kohdalla.  Määrällisesti syödään liian vähän, mutta kaikki se mitä syödään, on ravintoarvoltaan onnetonta soosia ja kalorimäärältään hyvin turpeaa ja pönäkkää tavaraa.

Jos aamulla juodaan kahvi ja päivä paastoillaan kourallisella karkkia. Illalla vedellään pizza..tai puolikas ruislimppu juustolla....Silloin keho ei ole saanut rakennusaineikseen(proteiini) oikeastaan yhtään mitään. Eikä edes järkevää polttoainetta( korkeaoktaaninen hiilihydraatti) , toimiakseen. Mutta kaloreita on kertynyt todella reilusti.  Muutama suupala surkeita tuotteita tuo kaloreita kehoon yllinkyllin. Niin paljon, että ne kertyvät pehmikkeeksi ympärysmittaan.

Moni tekee tuon saman siiderillä, viinillä tai oluella. Pullo-pari tai jopa joku loota kuuluu viikottaiseen ruokavalioon. Aivot on matkalla kohti aivovauriota ja hormoonitoiminta sekoilee niin, että kohtuu nuori mies alkaa keholtaan muistuttaa pehmeää, iäkästä naista...ja kohtuu nuori nainen alkaa muistuttaa äijää.
 Syöty on kyllä vähän. Liian vähän. Ja lihomisen lisäksi tämä liian vähäinen syöminen(ja liian runsas juominen)  vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan ongelmallisesti.


No mitä tälle asialle voi tehdä. Ensinnäkin täytyy lisätä aterioita päivään. Ne 5-6 KUNNOLLISTA ateriaa/vrk.
Ja nämä ateriat tulee koota siten, että rakennetta riittää ja lautanen on täynnä. Eri värisiä, eri tavalla valmistettuja, kypsiä ja tuoreita kasviksia kukkupäinen kasa lautasella.  Siihen rinnalle proteiinia(kalaa, kanaa, lihaa, munaa, raejuustoa jne.) kourallinen. Kasviksista tulee rakentavia hiilihydraatteja, mutta ahkera arkiaktivisti tai treenaava henkilö lisää aterioilleen myös kourallisen muuta kuin kasvisten hiilihydraattia.
 
Näillä vinkeillä tuo liian vähäisen syömisen ongelma on ratkaistu. Enää et syö liian vähän.
-Ja nyt laihdut!
 
Kasvikset ovat suuren suurta herkkua. Niiden maku tuo jokaiseen ateriaan juhlan tunnun.
Sitä on vähän vaikea myöntää, mutta proteiinit(liha, kala, kana, muna..)  ja hiilihydraatit(viljat, pastat, peruna, maitosokerit...)  ovat melko mautonta massaa.
Maustaen toki erittäin suussasulavia.
 
 
Mutta kasviksissa on yleensä jo itsessään paljon makua!(puolukka, sipuli, fenkoli, varsiselleri, punajuuri, porkkana, piparjuuri jne.)  Siksi askel kasvisten monipuoliseen ja hyvin runsaaseen käyttöön kannattaa ottaa.
 
                   (Hietamalla, kesken Zumban tuli taivaalle elämänsuuruiset terveiset)
 
Tämän tekstin alussa nostettiin esiin kaksi yleistä ongelmaa:
1.En pysty kieltäytymään hutuista
2.Syön liian vähän
 
 Tähän vielä ratkaisut lyhyesti:
  1. Ole jämäkkä kasvattaja sisäiselle uhmaikäisellesi huttuhimossa: TURPA KIINNI! Suuhun ei tarvitse olla työntämässä kokoajaan jotain. Ateriat 5-6 krt./vrk. SE RIITTÄÄ! Älä napostele aterian jälkeen/ateriaväleillä.
  2. Syö 5-6 krt. päivässä hyvin koottu, RUNSAASTI KASVIKSIA sisältävä ateria: Täytä lautanen kasviksilla ja lisää kourallinen proteiinia. Treenin jälkeiseen ateriaan kannattaa lisätä vielä  kourallinen hiilihydraattia.




keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Uusi alku. Täsmätuote rasvanpolttoon.


Jatkoryhmäläisten kanssa uuden aloitus on todettu todella, todella tehokkaaksi voimakeinoksi onnistumiselle ja etenemiselle. Ateriakuvat ja vinkit ovat yksi mahtava inspiraation lähde, joten tähänkin tulee taas kuvia tyttöjen lautasilta!


Jokainen meistä on kokenut ensipuraisun huuman. Liittyy se sitten rakkauteen, uuden työn aloitukseen, syksyyn ja opintojen alkuun, penaalien ja kynien ostoon, uuden puutarhaviljelmän kuopsutukseen, ensimmäiseen melontaretkeen, uuden harratuksen aloittamiseen tai mihin tahansa, jonka ALOITTAA.

Aloittaminen alusta. Puhtaalta pöydältä. Startti. Siinä on VALTAVA VOIMA. Ihminen hehkuu intoa ja pursuaa puhtia.



Mistä se on peräisin? Puhti, into ja helppous, jonka tuo UUDEN ALOITUS tuo tullessaan?

SE ON PERÄISIN MEISTÄ ITSESTÄMME SISÄLTÄ! Se on meissä kokoajaan. Miksi siis emme käyttäisi sitä hyväksemme ihan kaikessa, mitä teemme? Kukapa ei haluaisi buustia päiväänsä ja lisempää virtaa.

Siksi suosin painon hallinnassa ja syömisen hyvissä valinnoissa ALOITUSTA. Uuden alun tuomaa tsemppiä ja voimaa. Tuoreen ja mielenkiintoisen veto- ja työntövoima on myllerryttävän vahva.  Siksi sitä kannattaa käyttää.


Jos olet oppinut rutiinit ja tiedät ruoka-aineet, annoskoot ja ajat, joilla kroppasi voi hyvin, niin sitä tottakai kannattaa jatkaa. Mutta, jotta siinä pysyy ilahduttava into ja salaperäisen seikkailun tuoma virite, niin arkipäiväistymistä ei kannata päästää rutiinin seuralaiseksi. Kannattaa nauttia ALOITUKSEN JA ENSIKOHTAAMISEN HUUMASTA myös ruokailun saralla.



No miten ihmeessä?

Ruokavalio ja siihen liittyvät käytösmallit kannattaa pitää raikkaina mm. pitämällä ruokapäiväkirjaa , joka on kohtuullisen ohut ja mukava vihkonen. Joka loppuu sopivin väliajoin: Jolloin täytyy hommata UUSI, tyhjä, puhtaan pöydän vihkonen. Se on jo yksi uutuuden huuman tuova konsti.


Uuden aloitus. Tyhjä vihko. Odottavat sivut, joihin saat taas kirjata hyvät ruokailutottumuksesi täysin puhtaalta sivulta lähtien.


Uuden aloitusta kannattaa käyttää myös tavoitteiden asettelussa tietyin väliajoin. Mieti tarkasti, mitä haluat ruokavaliollasi saavuttaa ja toteuttaa.

Kirjaa UUDET TAVOITTEET ylös. Ehkä sinulla on jokin tietty paino, joka on päätähtäin. Se ei kuitenkaan ole ainut tavoite, vaan sen ympärille voi kehittää uusia, mielenkiintoisia tavoitteita ja keinoja saavuttaa tavoitteet.


Jos jätät vanhan ja kuluneen tavoitteen ilmaan, se on äkkiä haalistunut ja väsynyt mytty mielessä. Siksi: Käytä uutuuden viehätystä ja villinä virtaavaa voimaa tavoitteen asettelussakin. Kehitä ja uudista tavoitteitasi. Laajenna, lisennä ja syvennä.

Ehkä tavoitteesi  on tämän hetken painon pysyminen tässä, hyvässä jamassa. Ehkä haluat lisää läsnäoloa ja rauhoittumista aterian äärelle. Ehkä haluat lisätä monipuolisuutta välipaloihin. Ehkä haluat poistaa turhia huttuja ruokavaliostasi. Tee listaa siitä, mitä haluat lisätä ja mitä haluat poistaa omista tavoistasi ja kirjaa tavoitteesi ylös.

On uuden alku, kun alat  miettiä niitä keinoja, joilla nuo tavoitteet tulet saavuttamaan. Uudet tavoitteet, uudet keinot ja UUSI ALKU.

Elämässä jokainen kulkee yksin. On perhe, ystävät, tuttavat, naapurit jne. Paljon ihmisiä, jotka jakavat arkea kanssamme. Mutta silti. Jokainen on lopulta kuitenkin yksilö ja yksin. Työtkin on tehtävä yksin ja oma osuus tiimissäkin tulee hoitaa ihan itse. Sama ruokailussa. Vaikka kuuluisi miten suureen tiimiin ja yhteisöön, niin yksin ne ruoka-aineet on sinne suuhun laitettava.


Mutta, se ei poista sitä iloa, mikä tulee ryhmän tuesta. Aina, kun sinulla on mahdollisuus kuulua ryhmään, jossa sytyt ja innostut: Tartu sen tuomaan voimaan! Siihen uusien tuulien ja ajatusten vimmaan.
Jos sinulla on hyvä ystävä, joka tukee sinua omalla esimerkillään tai tsemppaavilla sanoillaan. Ehkä muutoin, vaikka  lenkkiseurana. Tartu siihen.
 Se on yksi uuden aloituksen voima, kun saa toisen ihmisen uusia, raikkaita ajatuksia kopiteltavakseen. Ei kannata miettiä olevansa heikko, jos ei "yksin pysty laihduttamaan tai pitämään ruokavaliosta kiinni."



Yksin ne oikeat valinnat lautaselta on suuhun laitettava, vaikka taustatukena olisi miten suuri ryhmä tahansa.  Ei ole heikkoutta ottaa vastaan ystävällisiä sanoja, tsemppiä ja hassutteluja ryhmältä tai ystävältä, jos siihen on mahdollisuus. Se ei poista yksilön vastuuta, mutta tuo siihen yksilöllisyyteen mukavan mausteen.


Ja mikä on tärkeintä siinä, että kroppa pysyy kuosissa ja mieli virkistyy hyvin toimivan aineenvaihdunnan kanssa kilpaa? Mitkä ne avaimet hyvän koostumuksen kroppaan ja iloiseen, tasapainoiseen, itsenäiseen ja virkistyneeseen mieleen ovat:

  • Annoskoko
  • Ateriavälit
  • PALJON PALJON KASVIKSIA
  • Vettä
  • Puolukkaa, hapankaalia, molkosaania


PIENI MUTTA ERITTÄIN TEHOKAS TÄSMÄKEINO RASVAN POLTTOON:

Jos luet sanomalehti Keskisuomalaista tiedät, että hiirikokeissa on todettu puolukan syömisen polttavan rasvaa. Jos googletat puolukasta tietoa, huomaat, että tämä tieto on nyt otettu omaksi muuallakin.
 Kesän jälkeen on hyvä syy nauttia syksystä: Puolukkametsät!!!



torstai 5. kesäkuuta 2014

Iloista onnistumista!

Sporttinen muodonmuutos-ryhmä päätti tuloksekkaan painonhallintamatkansa toukokuun lopussa.

Kiloja lähti, lihasta tuli ja pään sisällä kytee vieläkin paljon.

Ideana oli muokata vartalosta terveellisellä, oikealla ja tavallisella ruualla sen näköinen, mitä oma sisäinen maailma ja mm. harrastukset kertovat.

Tuloksellisia naisia. Lataan muutaman muutoskuvan vielä tähän. Olen lisäillyt kuvat jälkeenpäin sopiviin väleihin, eivätkä sitaateissa olevat kommentit kuulu juuri nimenomaisen kuvan henkilölle,
vaan ovat tosiaan ihan randomilla heitettyjä sekaisin.



Ideana oli poistaa ylimääräistä rasvakudosta ja lisätä lihaskudosta. Poistaa viskeraalirasvaa ja raikastaa ihoa, mieltä ja ajatuksia. Lisätä terveyttä ja hyvää oloa ravitsevalla ruualla, sopivalla liikunnalla ja riittävällä levolla.  Kirkastaa tavoitteita ja pohtia, että mikä ja  kuka sitä omaa elämää hallitsee? Ruokako? Hututko? Joku muu, mikä? 
Onko keho & mieli vankila, vai tasapainoisuuden tyyssija?

Suurta muutosta kävimme pään sisällä. Suhteessa itseen ja suhteessa syömiseen, liikuntaan, lepoon.

Monta upeaa helmeä nousi esiin naisten kirjoituksista ja mielipiteistä. Niitä hiottiin  ja hiontaa tehdään edelleen,  jatkoryhmässä. Ryhmässä, joka vahvistaa jo omaksuttuja oppeja.









Osa haluaa jatkaa vielä rasvakudoksen poistamista, mutta jatkoryhmän työlistalla on saada nämä uudet, ryhmän tuomat  rutiinit säilymään ja sen lisäksi enentää ja paljontaa  niitä hyviä asioita, joita kunnollinen ruokailu tuo tullessaan. Poistaa niitä asioita, mitkä eivät tunnu niin rakentavilta, mutta jotka vielä helposti meinaavat astua kuvioihin. -Varsinkin kiireessä ja väsyneenä.

Siteeraan naisten kommentteja viikkotehtävistä tähän. Josko niistä muutkin motivoituisivat. On hienoa löytää itsestään kasviksilla herkuttelija, hyvän lihan arvostaja. Säännöllinen ruokailija, suuri nautiskelija ja itseensä tyytyväinen, terve valitsija. Ruuasta virtaa saava  arkiaktivisti. Tavallinen arkiruokailija, joka nauttii jokaisesta päivän ateriastaan, eikä joudu juuri kieltäytymään eri ruoka-aineista, koska osaa annoskoot ja tykkää jo perusteiltaan sellaisista, mitä on hyvä syödä.

Kommenteissa paistaa se, miten ryhmän tuki on tärkeää. Ryhmä on yksi loistava syy jättää turhat hutut syömättä ja keskittyä hyviin. Jos muokkaa ruokavaliotaan yksin, on jotenkin helpompaa heitellä suuhunsa, alkuinnostuksen jälkeen, vähän mitä sattuu.

Kommenteista löytyy  myös kasvisten ylistystä, joka ei ole koskaan turhaa! Kasvikset toden totta ovat herkkujen herkkua monessa muodossa. Maun lisäksi kasvisten vaikutukset ovat niin hyvää tekeviä, ettei tuota värikästä ja ravinteikasta mättöä voi ylistää koskaan kylliksi.



Ajatusmaaliman muutos uhrista oman elämän mestariksi paistaa myös läpi. Itsetuntemus ja oman olon kuuntelu on tullut tutuksi. Myös itseltä kysely.  Se taas heijastuu suoraan itsetuntoon ja yleiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

TÄSSÄ KOMMENTTEJA KEVÄÄN MUUTTUJILTA:

 "Matka on ollut palkitseva. Itsetunto on kohonnut huimasti ja elämänlaatu muutenkin parantunut. Kasvikset rulaa!"
-13kg.

"Suurin muutos tapahtunut pään sisällä. Ihana ollut löytää tasapainoa liikunnan, levon, oikeanlaisen ruuan suhteen. Kasvisten värikäs kirjo on saanut entistäkin suuremman suosion koko perheen ruokailussa. "
-5kg.



"Ihan huippua ajatusten vaihtoa ja tsemppaamista!!!! Mieletön matka!!!! Nyt tuntuu siltä miltä haluankin tuntuvan kropassa. Olen tyytyväinen tulokseen! " -3,5kg.


"Kun syö yli rajojen, sen tuntee heti vyötäröllä. Siinä mielessä on oppinut havainnoimaan kroppaa paremmin. Samoin tunnen sen, jos olen fyysisesti ihan väsynyt. Sellaista tunnetta en muista että on aiemmin ollut, tai en ole vain rekisteröinyt. Kehon ja omien tunteidenkin kuuntelu on parantunut. Aiemmin olen vain paahtanut, antamatta valtaa omille fiiliksille." -7kg




"Sallin höttöherkkuja itselleni hyvillä mielin kun siltä tuntuu. Näin voin tehdä, koska tällä hetkellä niitä ei edes tee mieli. Nuo kasvikset on niiiiiiin herkkuja ettei muuta tarvitse.
. Ryhmä on takuuvarmasti muuttanut ulkoisen olemuksen lisäksi myös ajatusmaailmaani. Kiitos siitä kaikille teille." -3,7kg

"Kevät on ollut tutustumista tähän ihanaan ryhmään, omaan kroppaan ja omaan itseen.
 Peiliin katsominen noin ulkoisesti on koko ajan käynyt helpommaksi, mutta välillä se oman henkisen itsensä tuijottelu ”peilistä” ja siihen tutustuminen ei tosiaankaan ollut kivaa. 

Tajusin kuinka paljon olen tehnyt hallaa itselleni ja myös muille, kun olen lyönyt laimin omaa hyvinvointiani. Minä olen ollut paskamainen ihminen ja väsyneenä tehnyt aivan vääriä valintoja. Väsyneenä en ole jaksanut kantaa vastuuta valinnoistani vaan syyttänyt universumiani, läheisiäni. 

Uskon, että tämän kevään jälkeen olen rehellisempi valinnoissani ja uskallan kantaa vastuuta teoistani. En enää pahoinpitele itseäni niin paljoa väärällä ruoalla ja väärällä ”henkisellä ravinnolla”. 

Tavoitteet on asetettu harrastuksissa ja työssä. Rima on todella paljon korkeammalla kuin aikaisemmin. Haluan säilyttää tämän energiatason ja hehkun, mitä sielussa ja mielessä on tällä hetkellä. Ympärillä olevat ihmiset luulevat, että olen rakastunut. Todella moni työkaveri on kysynyt ihan suoraan, ja toisaalta olenhan minä rakastunut: itseeni. Terveellä ja hyväksyvällä tavalla."  -11,6kg.





"Päällimmäisenä matkasta on mielessä uskomattoman hieno kannustus ja fiilis tässä ryhmässä sekä hyvät, selkeät ja helpot ohjeet tuloksen saavuttamiseksi.
Tiedostaminen ja myöntäminen että ihan itse on tosiaan silti tehtävä se työ. 
Totta kai totuttujen tapojen muutos voi alussa tuntua hankalaltakin, mutta ei se loppujen lopuksi sitä ole - asennekysymys. Nopeasti uusista tavoista tulee rutiinia. 

Olen ihan varma, etten yksin olisi tulosta saavuttanut. Aion todellakin jatkaa nyt oppimallani systeemillä.  En aio jatkossa potea huonoa omaatuntoa harvoin nautitusta  kakku- tai suklaapalasta vaan silloin kun niitä syön, nautin niistä todella. Annoskoot ja niiden syömisen harvuus huomioiden."
-6kg.


"Matka on ollut värikäs ja muuttanut minua ihmisenäkin paljon. Olen totta kai oppinut syömään oikein ja hallitsemaan hillittömiä herkkuövereitä. On ihana maistaa ihan eri tavalla ruokaa ja juomaa kuin ennen. Se mikä ennen oli herkkua ei aina nyt enään olekaan. Myös ryhmä on auttanut muuttumaan avoimemmaksi ja elämä on luistanut varsin hyvin." -16,4kg



 "Olen päässyyt kokemaan ihanan ja energisen olon ryhmän ruokia syömällä. Kroppa on oppinut ilmoittamaan huonoista ruokailuvalinnoista. Tiedän nyt mitkä ovat ne toimet ja syömiset, jotta saa hyvän olon. Neljä kuukautta meni nopeasti."  -5,7kg.


"Matka on ollut huikean mahtava ja tulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. 
 Dieetti on tuntunut helpolta, nälässä ei ole todellakaan tarvinnut kärvistellä. 
Suurempia lipsumisia ei ole ollut, herkkuja olen itselleni sallinut aika vähän, jossain välissä oli muutaman viikon tosi kova hinku herkkuihin ja silloin söin sallittuja kylläkin enemmän, mutta huttuherkkuja olen syönyt tosi vähän... 
 Olo on ollut todella hyvä ja keveä,on ollut helppoa tehdä oikeita valinoja. Hienoa nähdä miten omat ruokavalinnat vaikuttaa myös muihin, töissä moni on innostuneet esim. porkkanan syönnistä kun ovat monta kuukautta katsoneet/ ihmetelleet minun kasvis/ juurespusseja, mantelileipiä ym... Samoin kotona lapset ovat innostuneet kasviksista." -7,2kg. 



 "Ensimmäiset kuukaudet mentiin ohjeiden mukaan hakien oikeaa annoskokoa. Sen jälkeen oli flow päällä, kun ruokavalio oli sisäistetty.
 Paino putosi helposti, jolloin korvien välinen mentaalityö työ jäi tekemättä. Pohdiskelut omasta syömiskäyttäymisestä jäi pinnalliseksi, ja se kostautui juhlien toukokuussa. 
Kotileivonnaiset maistuivat liikaa. Ohi ruokavalion tuli syötyä, vaikkakin kasvikset ja vesi pysyivät mukana.

Jatkoryhmässä keskityn tuohon itseni korvien välin treenaamiseen." -13,2kg.


 "Yksi asia vielä mikä auttaa itseäni valitsemaan oikeita syömisiä, on annosten kuvaaminen. Tässä lindströminpihvi, lämpimät kasvikset, salaattia, porkkanaa, granaattiomenan siemeniä, hapista ja kosolivettä. Extraihanuutta tähän annokseen tuo se, että pihvissä on itse kasvattamaa punajuurta viime kesältä ja lihana oman seuran hirveä!" -5,7kg.

Tässä kuva ihan tarkoituksella liittyy yllä olevaan tekstiin: 



"Haluan säilyttää sporttisen olemuksen ja kevään aikana saavutetun vartalon. Paino nousee niin herkästi, jos lähden itse rennosti rallattelemaan. Koen, että tarvitsen ryhmän tukea uuden syömistavan sisäistämiseen ja toivon, että saisin vielä jotain uutta herkuttelujen hillitsemiseen.
Minulla on sellainen tunne, että hallitsen perussyömiset hyvin ja luotan niissä itseeni täysin.
 Se, mikä omalla kohdalla menee pieleen on herkut.
 Minun on niin hankalaa ottaa herkkuja vähän. Minulla tulee edelleen herkästi sellainen ajatus, että pienen herkun ottaminen pilaa kaiken ja sitten voin vetää sokeria kaksin käsin. Ja ihan oikeasti minä pystyn vetämään herkkuja kaksin käsin!"


" Sokerihiiri-tehtävästä ajattelin ottaa käyttöön kasvisten lisäämisen. Vaikka kasvisannokseni ovat varmasti riittävät, voisin kokeilla lisätä ja monipuolistaa niitä entisestäänkin. Lisäksi voisin kokeilla sitä, että lisään sallittuun herkkuun jotain ylimääräistä.
Esimerkiksi päiväkahville  raastoin valmiin lämpöisen banaaniletun päälle yhden palan tummaa suklaata, joka suli letun päälle kastikkeeksi. Se oli tosi hyvää ja tuli sellainen tunne, että herkuttelen ja silti ei mennyt överiksi. Ehkä tämmöistä pitäisi tehdä rohkeammin."


 "Ai niin, äkkäsin itelleni uuden voileivän tuolla reissussa ollessani. Siellä kun leipä oli enimmäkseen vehnäsämpylää ja hapiksia , niin leikkasin paprikasta lohkon ja laitoin raejuustoa levitteeksi/päällyseksi. Hyvä kahvileipänäkin, eväsleipänä ei oikein toimi ellei ole just sopivan nafti eväsrasia" 


"Tänään aamulla 38 koon liituraitahousut töihin jalkaan. JIHUU!! Joskus on laitettu kokoa 44. Olen niin onnellinen, kun on hyvä ja terve olo." -5kg





"Koen, että vaikka huttuloihin tuli joskus sorruttua, niin silti kokoajan pysyin tiukasti sovitussa kasvisten syömisessä. Eli onnnistun/onnistuin syömään jäävuorisalaattia joka tilanteessa, ja niitä kasviksia menee tosi mukavasti, se on osa minun ateriaa ja se tuntuu niin hyvälle, kun niitä vetelee menemään.

 Ajatus siitä, että ne vaan tekee minun kropalle niin hyvää. Ihanaa kun saan syödä näin loistoruokaa joka kerta! Rasvaa on lähtenyt kropasta tällä  syömisellä ja se tuntuu hyvälle.
 
  Tällä hetkellä tuntuu, että tämä paino on minulle hyvä,  tässä saan pidettyä! -olen tyytyväinen. 

 
Alkumetreillä oli turvonnut olo. Nyt se tulee vain jos syön kaalia tai maitorahkaa. Nyt on hyvä ja kevyempi olo. Tavoitteena on pysyä tässä lukemassa ja saa se paino vaikka vähän kesän aika tippuakin, koska tulee liikuttua paljon.

 
  Tuleva näyttää ihan hyvälle. Odotan kesää ja aurinkoisia kelejä. Iltanapostelusta olen päässyt eroon.
Varmaan tulen kaipaamaan näitä ruokaan ja kehoon liittyviä viikkotehtäviä ja sitä kautta omaa pakollista pohdiskelua, JA kaikkien teidän muiden upeita kannustavia kirjoituksia ja ajatuksia herättäviä juttutuokioita ja ja..
  Paljon vaan kasviksia aina lautasella ja matkassa mukana joka paikassa, niillä pääsee pitkälle. Ja lokeromunalla. " -3,5kg.




"Olen päässyt eroon tavallisen arkiruuan suurista annoskoista. En syö ruokaa valtavia annoksia.

 Olen vähentänyt leivän syöntiä paljon, mutta siitä minun ei tarvitse päästä eroon kokonaan. Minulla on sellainen olo, että pieni määrä leipää ei aiheuta minulle suurta haittaa.

 Ja koska leipä on mielestäni herkkua, aion syödä sitä toisinaan hapankorpun tilalla. Olen päässyt eroon ajatuksesta, että kasvikset ovat pupun ruokaa. Aion päästä eroon sokeriherkkujen mättämisestä ja saavuttaa kohtuukäytön.  "


 "Kyllä tämä ruokavalio on taatusti iskostunut mieleeni. Uskon, että se kulkee mukana jatkossakin. Olen ollut nyt muutaman päivän ilman ruokapäiväkirjaa ja kuulostellut miltä se tuntuu. Olen jättänyt mitat ja puntarin pois ja yrittänyt arvioida ruokamäärät itse. Uskon, että itselläni back to basics-asioihin kuuluvat kasvikset. Jos meinaa hutunsyönti ottaa valtaa, tunnen sen heti olossani monella tavalla ja sitten on pakko saada kasviksia."


 "Ulkomuoto muuttui, tavoitekuteet menee päälle ja jaksaa paremmin kun on kevyempi taakka liikuteltavana.
Elämä muuttui aika paljon tämän projektin aikana muutenkin ja uusia mahdollisuuksia on vielä edessä.  Osa tuosta olon parantumisesta johtuu muustakin kuin laihtumisesta. Kehonkoostumus on muuttunut enimmäkseen rasvasolujen pienentymisen myötä, ehkä vähän on lihasta tullut lisää tai mene ja tiedä.
 En halua kuitenkaan näkyväksi sitä lihasmassaa vaan että se on siellä ja ylläpidetään olemassa olevaa niin että jaksaa tavan touhut. Ryhmä oli syy tulla naamakirjaan ja vähän sitä voi tulla ikävä. En usko että sorrun vanhaan, ku ainakaan nyt ei ole sipsiä, limppaa tai mässyä ikävä." -14kg.

 "Liikunnalla saan lisää iloa ja energiaa elämään.Olen päässyt mässäilystä eroon! Minulle riittää pieni pala kakkua tai jätskiä... Ei enää mässäilyä ja siitä seuraavaa huono oloa! . 
Pääsin tavoitteeseen, joten ei tarvitse jäädä kaipaamaan mitään.
 Kasvikset kun muistaa, niin pääsee jo pitkälle. Samoin annoskoot. Tässä nyt opetellaan syömään niin, että paino pysyy tässä, ja on hyvä olla. Vatsalaukku on pienentynyt, joten pitää kiinnittää huomiota, että syö tarpeeksi. -8,5kg.

" Ruokailut tulevat kyllä jo niin selkärangasta ettei niitä tarvitse miettiä. Hotelliaamupalallakin osaa automatic etsiä ensin proteiinin lautaselle ja sen jäljeen kasvikset yms. Eli kokonaisuudessaan tuo pysyväksi tulleet ruokailutottumukset ovat paras onnistuminen.
 Olen päässyt eroon perunan ja leivän mussuttamisesta. Välillä tulee leipää napattua, mutta ei se edes maistu enää niin hyvälle kuin ennen. Sitten kun saa ison kipollisen rehuja nenänsä eteen (reissun jälkeen paluu omien ruokien ääreen on ollut kaikista parasta), niin sitä on aivan taivaassa."



"Odotan tulevalta tämän ihanan terveellisen intohimon jatkumista  ruokailun ja liikunnan suhteen.  Olen päässyt eroon  mättämisestä, en tartte väsyneenä sipsipussia ja suklaalevyä. Jos herkutellaan niin vähänkin riittää. 
Valmistamme paljon itse ruokaa...lisäaineet ja valmisruoat on yäk!  Työkaluina jatkossa on luja päättäväisyys, rakkaan perheen tuki, hyvä puhdas terveellinen ruoka ja liikunnan riemu." -15kg.

" Tulevalta odotan helppoja valintoja syömisten suhteen, pieniä herkkuhetkiä maltilla.  Hyvää ja tasapainoista oloa, kuten nytkin on. Huttuherkuista olen päässyt eroon, joskus toki voi herkutella. Perunaa/ pastaa/ höttöleipää ei tee enää mieli, niistä olen päässyt eroon. 
Ihan älyttömän nopeasti mennyt tämä dieettiaika.
 Aluksi oli valokuvaaminen jotenkin hankalaa, mutta eipä siinä, nyt onnistuu tosta vaan, ja tosi hienoa katsoa niistä omia tuloksia... On kyllä ollut mahtavaa osallistua tähän "projektiin" .  Tässähän ne nyt on tiedot ja taidot, omissa hyppysissä ja päässä, on vaan pidettävä huoli, että niitä käyttää.., liikuntaa ja ravintoa hyvässä suhteessa...!!" -6,5kg.


"Syötyäni huttua, kaipaan kasviksia.  
Ensimmäinen kevät piiitkään aikaan, kun en ole tarvinnut siitepölyaikaan lääkkeitä. Ei minun allergiani kovin paha ole, mutta silmäoireet (välillä melko massiiviset) ovat pysyneet poissa. ”Syytän” kasviksia, ituja ja vehnänorasta   
Sokeri ja vehnä ovat olleet poissa ruokavaliosta. En kaipaa, enkä halua takaisin.
Ehkä tätä mieletöntä tsemppiryhmää. Ilman ryhmältä saatua tukea olisi muodonmuutos ollut mahdoton.
Kasvikset, kasvikset, kasvikset. Niillä mennään. Niin ja liikunta alakulon poistolääkkeenä.
-12kg.

"Wuhuu.... tavoitepaino ennen ryhmän päättymistä saavutettu! -10kg 




  "Minä taidan olla puolukkariippuvainen.. Pari päivää ajattelin pärjätä muilla marjoilla, mutta oli vaan puolukoita pakastimesta haettava. Minkähän pöperön kyytipojaksi ne ei sopis?



"Ihan tuossa veti hiljaiseksi kun kuvia katsoessani tajusin mitä omalle kropalle on tapahtunu.
 Kaikista ällistyttävintä tässä on se että koko ryhmän aikana ei ole ollut sellaista diettikärsimystä vaan tään on ollut niin luonnollista ja helppoa, eikä oo nälkä kalvanu missää vaiheessa ja silti kilot tippunu, uskomatonta! " -12,3kg


 " Mukava katsella peiliinkin. Lämpimien kelien ilmestyessä kuvioihin tuntuu vaikealle muistaa juoda riittävästi, vaikka muutenkin se on minulle edelleen vaikeaa." -9,8kg

" On muuttunut elämäntapa niin että tietää jo mistä tulee täyteen ja mikä on järkevää". -12,3kg.

"Tyytyväinen olen painon pudotuksesta!!! Jee,jee!!! Ja muuten, vielä 1,8 kg niin kymppi menee rikki!!!  "


  "Olen taatusti saanut enemmän itseluottamusta ja oman kehon tuntemus on lisääntynyt. Olen oppinut myös rauhoittumaan. Tuosta itseluottamuksesta: Tänään kävin ostamassa itselleni uusia kesävaatteita, koska tällä viikolla olen huomannut, että viime kesän vaatteet roikkuvat päällä. Olipa ihanaa olla sovituskopissa kun tuon tuosta sain pyytää myyjää kiikuttamaan minulle pienempää kokoa. Oli ihan hullu olo! Miten minä iso ihminen mahdun nuihin pikkuruisiin vaatteisiin? Mutta oli se hienoa!
  Näytin sporttiselta. Ajattelin siellä, että jos näkisin tuon näköisen naisen jossain, tietäisin, että hän treenaa, syö ja voi hyvin."

"Monenlaisia neuvoja jäänyt mieleen, suhde tuohon huttusyömiseen on kyllä muuttunut, olen saanut pidettyä itseni  hyvin ruodussa, ei karkkeja eikä jätskejä eikä muutakaan, vain sallituilla herkuttelut. Oma peilikuva alkaa olla jo melko lailla siedettävä.
Kiva huomata miten sitä itse aina yllättyy kun peilistä esim. mallaa jotain vaatetta, oho, että onhan aika kivannäköinen vartalo, ei se vieläkään oikein omaan päähän ole iskostunut."

" Muuten on helppo pitää rytmi yllä töissä, vaikka se vaatii tooosi ison repun ja valmisteluja. Ainakin minulle on sanottu että olen  aurinkoisempi nykyään kuin esim. ryhmän alkaessa. Tämä tietty voi johtua omasta hyvästä olosta ja muutenki olosuhteiden muutoksesta ja kesää kohti on mukavampi mennä kuin syksyä."

  "Olen ollut paljon energisempi...niin olen toki ollut ennekin, touhuan pää kolmantena jalkana... tämä olo vaan niiiin hyvällä tavalla ja erilaisella tavalla energinen, jaksaa jaksaa.... 
Itsetunto on kohentunut paljon. Mahtavaa ollut havaita upeita muutoksia itsessä ja muissa. Uusiin ruokiin olen myös ollut innokas ja onnellinen. Tullut uusia makuelämyksiä. Viitatakseni mm. hapankaaliin ja kesäkurpitsaan.
  Vaatteet vallan sulahtavat  kepeästi päälle. Aivan huippu tunne!  Mieliala on huippu lukemissa johtuen tyytyväisestä olosta ja näöstä. Ihana, kun voi pukea lemppari kesävaatteita päälle ja nauttia olostaan!"


 "Olo on hyvä ja tykkään itestäni. Viihdyn omassa kropassani ja se ei tunnu enää raadolle vaan kropalle. Mieli on virkeämpi ja olen taas kiinnostunut ja innostunut asioista. 
Ryhmä on ollut minulle todella tärkeä ja en tiedä, miten olisin tästä keväästä selvinnyt, jos olisin jatkanut vanhalla mallilla. Mieli on selkeämpi ja olen järjestellyt asioita päässäni tärkeysjärjestykseen.
 Pohtinut miksi olen tässä ja miksi päästin itseni tuohon tilaan, jossa olin. Kaikki vastaukset eivät ole olleet miellyttäviä. Haluan uskoa, että pystyn tulevaisuudessa olemaan parempi minä.
 Vyötärö! Mulla on taas vyötärö!!! Siitä mie tykkään ihan eniten uudessa kropassa."


  "Ryhmässä ja projektin aikana on muuttunut ajatusmaailma ruoan suhteen ja oman kropan arvostaminen. Tämä oli joskus ennenmuinoin vaikeaa huonon itsetunnon vuoksi, MUTTA nyt mä näytän helvetin hyvältä ja olen kohta täyden kympin tyttö."

 Näitä ja paljon, paljon, paljon innostavia ajatuksia tuo pätkä Sporttista Muodonmuutosta sisälsi. Kannustan jokaista pohdiskelijaa tarttumaan kasviksiin ja ihaniin resepteihin. Nauttimaan hyvästä ruuasta ja vartalosta, joka tulee siinä kylkiäisenä, kun tekee ruokailustaan herkullista.
Jokainen pystyy!! Jokaisella on mahdollisuus! Vaikka tietoakaan ei olisi, mutta tahtoa riittää, niin tulos on varmaa. Tieto tulee tahdon mukana ja kasvaa jatkuvasti.  Sitä hakeutuu sellaiseen seuraan, ryhmään ja porukkaan, mistä tietoa saa. Kun on tahtoa, alkaa valita oikeita ruokia, liikuntaa, harrasteita, seuraa, infoa, ryhmiä  ja vaikka lehtiä, joista aiheeseen voi aina vaan perehtyä lisää. 





Jos haluaa tehdä muutoksen ruokailutavoissaan ja kropassaan, kannattaa ensimmäisen miettiä ja listata ylös ne:
  • Mitä haluaa muuttaa? Mihin tarvitsee muutosta?
  • Mitä haluaa elämäänsä enemmän? (lautaselle, päähän, kroppaan, käytökseen, ajattelumaailmaan) 
  • Mitä haluaa elämäänsä vähemmän(lautaselle, päähän, kroppaan, käytökseen, ajattelumaailmaan)
Jo näiden asioiden kirkastaminen selkeäksi alkaa johdatella kohti muutosta ja hyvää oloa.
Terveellinen ja nautinnollinen olo on ilo. Sitä kohti on ihan sallittua mennä.